yksitoista

Jenni anto mulle blogissaan tällästä haastetta. Mä yritän ahkerasti pakoilla matikanlukemista joten teenpä tän heti alta pois!


Each tagged person must answer the 11 questions given to them by their "tagger" and post it on their blog.
Then, choose 11 new people to tag and link them in your post.
Create 11 new questions for the people you tag to answer.
Do not tag back to the person who has already tagged you.


1. Kenen julkkiksen kanssa menisit naimisiin?
Öö apua. Mä oon rehellisesti sanottuna mun fanityttöilyvuoden aikana useaan otteeseen miettiny julkkiksen kanssa seurustelua ja tullu siihen tulokseen, etten luultavasti pystyis siihen, joten naimisiinmeno ois varmaan vielä epätodennäkösempää. Mä en varmaan kestäis sen julkkiksen hullujen fanien hyökkäyksiä, vihapostia ja arvostelua. Oonki miettiny et jos sattusin seurustelee julkkiksen kans, en varmaa suostuis siihe et se olis julkist ainakaa aluks. Eli vastaan, etten kenenkään.

2. Mikä oli viime todistuksesi keskiarvo?
Mä en oo laskenu mun todistuksen keskiarvoa kertaakaan lukiossaolo aikanani, ehkä parempi niin. Päättötodistus oli jotain vähän yli kasin pintaa (:
3. Millainen olit kolme vuotta sitten?
Hui, sitä on jotenki kauhee vaikee määritellä. No, kai mä olin aikalailla samallainen kun nykyäänkin. Olin puhelias ja vilkas, mutta valitsin varmaan aikalailla tiukemmin kenen seurassa tuon niitä ominaisuuksia esiin. Mä oon aikuistunu kolmes vuodes ihan huimasti, johtuen varmaanki siitä et oon kaks vuotta asunu poissa kotoo ja se on kasvattanu mua ihmisenä. Kolme vuotta sitten mä olin ihan pikkutyttö vielä

4. Ketä kaipaat?
No hmm. Kaipaan tosi monia ihmisiä. Osaa niistä jotka oon tavalla tai toisella menettäny. Sit niitä, joita en vaan oo nyt vähään aikaan voinu nähä ja niitä, joita en koskaan oo ees tavannu. Mä harrastan menneisyyden ihmisten muistelua tosi paljon (oppitunneilla krrmh..) ja sillon mä kaipaan niit hyvii muistoi. Eli en nyt osaa nimetä ketään tiettyä ketä kaipaisin oikein erityisesti.
5. Mitä muuttaisit ulkonäössäsi?
Ööö no apua! No mun kädet on tälläset vähän vääntyneet, mihin ihmiswt usein reagois sillee negatiivisesti. Yks mun kaveri yläasteella esimerkiks kielsi mua nojaamasta käsiini koska se oksetti sitä. Joten, vaikkei ne mua itteä nii haittaa, varmaanki ne. Ja pakollinen olen-pinnallinen valitus; haluaisin paremman ihon!

6. Mottosi?
Nää kysymykset on liian vaikeita mulle! :D Koska mulla ei oo mitään tiettyä mottoa, joskus lapsena keksin jotain mitkä muka vois olla mun mottoja koska kaikki aina kysy niitä ja tuntu tosi puutteelliselt ku mulla ei ollu... Mut kaippa se on just yritän olla ajattelematta kaikkee nii vakavasti ja löytää jotain positiivist aina. Just tänään sanoin mun kaverille että mä haluaisin vaan nauraa mun elämän läpi!
7. Jos saisit päättää matkakohteen ja matkaseuraksesi 3 ihmistä, mikä olisi kohde ja ketkä lähtisivät mukaan?
Maailmas on niin paljon paikkoja missä haluaisin käydä, mutta oon tylsä ja sanon Japani, koska se on hirveen kaukana ja se kulttuuri on kiehtovaa. Seuraks ottasin varmaan Alinan, ehkäpä Matun jajajaja sit varmaan Essin, koska se on haaveillu siit Japanii menosta nii ahkerasti että ansaitsis jo sen vuoks päästä mukaa!

8. Mistä ammatista haaveilit pienenä?
No tietty mä oon käyny nää kirjailija, malli, näyttelijä, prinsessa jne. perushaaveet ihan pikkutyttönä jo läpi, mutta meillä oli mun kaverin kaa visiot siitä, et halutaan olla isoina maistajia! Koska ruoka on hyvää ja mikä ois parempaa ku maistella sitä työkseen :D Se tosin kaatu siihen kun kaverin äiti ilmotti meille kylmästi että maistajien on kuulemma aina syljettävä ne tuotteet pois?
9. Millaiset olisivat unelmahiuksesi?
Tykkään mun hiuksista tälläkin hetkellä ihan hirveesti, mutta haluaisin, että ne ois vähän paksummat, vähän vaaleemmat ja kymmenen senttiä pidemmät! No, ehkä jo vuoden päästä nää on siinä mun unelmapituudes!

10. Minkä elokuvan katsoit viimeksi?
Saatan olla väärässä mutta muistaakseni Poikani Kevinin. Mulla ei hirveesti oo nyt ollu aikaa leffoille joten siitäkin on jo melkein kolme viikkoa...
11. Kelle haluat lähettää terveisiä?
Jes tää on niin paras kysymys! Äitille tietenkin! Joo ja haha sit kaikille lukijoille, jotka ei uskalla kommentoida mulle, en mä pure (: Ja mun luokkalaisille jotka stalkkaa mun blogii ja on supermysteerisiä, koska mulla ei oikeesti oo hajuakaan ketkä niistä lukee tätä. Ja Aulin pikkusiskolle kans!

Sit mun kysymykset
1. Onko sulla jotain suunnitelmia kesäks? Mitä?
2. Mikä on ollu haastavin juttu sun elämäs?
3. Mikä oppiaine pitäs lisätä opetussuunnitelmaan? Miksi?
4. Mitä mieltä oot kaukosuhteista? Onko sulla ollu sellasia?
5. Lävistyksii/Tatuointei? Jos on, mitkä? Jos ei, mitä/millasii tahtosit?
6. Mitä bloggaaminen merkitsee sulle?
7. Paras lahja mitä voisit saada?
8. Onko lasi aina puol täys vai puol tyhjä?
9. Mitä odotat tällä hetkellä?
10. Paheesi?
11.Miten kauan sulla menee, että alat pitää uutta tuttavuutta ystävänä?

Haastan
Essin, Alinan (koska se päivittää blogiaan ihan turhan harvoin), Janitan, Miljan, Empun,  Nooran, Idan, Hilman ja Veeran.


ps. kuvat we heart itist, koska täällä paistaa aurinko joten chillaan puolipukeis enkä oo kuvaajapääl!

you could be touching a ghost dick right now and you don’t even know it

Mä oikeesti voisin mennä valittaan jollekin siitä, ettei koululla pysty enää käyttään bloggeria. Se olis ihan viisasta, koska tällä menetelmällä mun blogi kuolee ja mulla menee joka kerta ku saavun kotiin joku puoltoista tuntia lukea kaikki viikon aikana  tulleet bloggaukset. Mutta toisaalta, koulua on jäljellä alle kaks viikkoa, mä en jaksa vaivautua. 

Viime Lauantaina meillä oli pienimuotoiset pippalot, kun Matu saapu taas suomen kamaralle. Eka kateltiin euroviisujen esikatseluja, ja sitä ylpeyden määrää ku pojat ilmesty ruutuun. Mä oon tässä miettiny, miten tuun selviin finaalista, nii paljon tunteita. Fanityttönä oleminen on aika palkitsevaa jonain aikoina. Etenki sillon kun puolet sun bileseurasta osaa laulaa mukana ja me kaikki vaa fiilistellään! Elämä on hienoa. 

Mä en tienny mitä kuvia noista bileistä ois saanu julkasta, joten nappasin vaan pari :D

Apua, mulla on kauhee jännitys sitä enkkuu kohtaan päällä nyt! Koulua on jäljellä neljä päivää  ja sitten alkaa loma. Ja se menee ihan hirveen nopee, kohta oonki jo Alinan kaa lentokonees kohti enkkulaa ja vastahan siihe oli vuosi. Hassua. 

Ylioppilaskirjotusten tulokset tuli ja hyvinhän ne meni, vaikka lievä ärsyyntyminen, kun jäi YHEN pisteen päähän paremmasta arvosanasta. Itkeskelin sitä hetken ja sen jälkeen keskityin taas oleen ylpee itestäni. Minä selvisin ja kelpaan kelle vaan eiku.

 

Orjuutin Matun ottaan kuvia musta Janitan tekemää fanivideoo (Crisulle ja Patulle) varten. Leikkailin siitä sitten itelleni uuden twitter profiilikuvan, luultavasti menee vaihtoon heti ku saan jotain superkesästä koska ahh kesä <3 Mutta elämä on hienoo, suomen historia ei. Se ei meinaa millää mee päähän! Nyt palailen pänttään sitä ja epäyhtälöitä!

kupliiks

Oltiin Aulin kans Tampere kupliissa eilen, mä lähin mukaan pikemminki vaa iha kokeilumielel ja siks, että Auli niin nätisti pyysi, mutta hauskaa oli kaikesta huolimatta. Vaikka cosplay-kisa oliki kuraa ja twiittailin Aulin puhelimesta tosi elämäänikyllästyneen näkösenä koko ajan. Anteeks, en mä tahallani!

Ja kulutettiin Aulin kaa hetki jos toinenkin kameran kanssa ja en kestä meijän naamoja. Aina vaan tulee varmemmaks siitä et meis on  pakko olla jotain vikaa miten voi näyttää tältä :'D Ei siin mitää, parhaat naurut! Ja Auli-paran nugettiki joutu mun hyökkäyksen kohteeks... Tervettä menoa!

koulun netti olet vamma

Äh en oikeesti kestä, koulun netti esti bloggerin kokonaan? En nää ihmisten uusii bloggauksia enkä voi myöskään tehdä omia. Joten tässä viime tiistailta parit kuvat, oltiin Matun kanssa chillaileen tampereel suunnitelmissa leffaan meno. Poikani Kevin oli loistava, se oli jännä, koskettava, ahdistava ja en tiä, muutenki sellanen leffa mist tykkään. Herätti suunnattomasti ajatuksia. Matleenan vappupallosta ei oo lähteny vielä yhtään heliumia, se majailee meillä ku sitä ei oikee voi kuljettaa opistollekkaa...
Joten rakas atk-vastaava, voitko tehdä netille jotain, olisi erittäin kivaa pystyä bloggaamaan myös viikolla etenkin silloin kun on jotain asiaa.

klara vappen hela natten med bara vatten!

Jee nyt on vappuuki juhlittu koskenrannassa med Matsu ja Essi. Oltiin tosin Matun kanssa kilttei tyttöi ja tultiin kymmenen junalla takas nokialle että ehittiin paljuunkin  vielä. Oli kiva ilta siitä huolimatta että meinattiin jäätyy pystyyn... Mä en saanu mun angry birds palloo mutta Matsu sen sijaan sai autot pallon ja se on cool.

Tänään suunnataan kattoon Poikani Kevin ja tampereelt suoraan opistolle takas. Tää loma on tuntunu ikuisuudelta, haha. Ja apua hei koulu loppuu tässä kuussa mitä täällä tapahtuu. Ilmatkin on jo suht lämpimii, oon melkein voinu hengaa pihalla t-paidassa. Tästä se lähtee!

Matleena on töttöröpää

Viikonloppu on ollu aikalailla Matleenan kans chillailua. Värjäsin mun tukan ja käytiin ostaan Hilmalle synttärilahja. Tänään vaihettiin iskän auton renkaat ja mun sormenpäät on ihan kuollu. Kyl huomaa et kuulun lukioon :D Ollaan jopa käyty sillä tylsyyden tasolla, että rekattiin habboon. Mietityttää et kun oon ite ollu habossa sillon joskus ala-asteella oonko ollu ihan samallainen. Yks tyttö avautu meille siitä miten se ei halua puhua sen vasta loppuneesta pitkästä nettisuhteesta habossa... Tämä selvä.

Okei, meen tästä meikkaileen ja kohta Hilman synttäreille, pikkunen täyttää 17!

fangirl moment

Joo sain toissapäivänä postissa paketin Aulin äidiltä ja siellä oli 30 napakorua. 4 oon jo luovuttanu eteenpäin ja oon luvannu myydä osan siskon kavereille. Tulee oleen niiiiiin hankalaa luopuu näistä koska kaikki on nii söpöjä ja yhyy, mut elämä on rankkaa eiku.

Matleena on meillä nyt ja vein sen kaupunkikierrokselle ;) Ollaan koottu soittolistaa meijän biiseistä ja sit tapahtu jotain ihan odottamatonta!!

Olin kommentoinu Jedwardin uusinta videoo muutaman kerran ja mun kone ku ei oikeen tykkää tosta spämmäämisestä jätin väliin replysessiot. No, sitten kävin youtuben inboxissa ja siellä ootti ilmotus että mulle on vastattu. Hei millä todennäkösyydellä tolla viestimäärällä mitä pistin... Oon jokatapauksessa ylionnellinen ja fanityttöpäällä ja elämä hymyilee ja voi luoja. En mä löydä sanoja kuvaaan kuin innoissani oon noista kolmesta sanasta.

Jos mä kuolen nuorena, kumpa olisin ehtinyt oppia miten tehdään lauluja

Okei, hyi tää uus bloggeri. Haluun sen vanhan nyt heti takas. Tää on ihan tyhmä en ala (ja näin sanoin aikoinani uudest twitteristäki ja nyt oon iha sitä mieltä et se on parempi, et saa nähä...)
Öö oon taas tosiaan Nokialla ja jotain jämäkuvii kokoilin postaukseks, ku noi Lulun kaa otetut olis ollu yksinää nii, no jotenki turha. Mut kerranki sain Lulun kans kuvia niin, että se katto kameraan, yleensä se pakenee, höhlä koira (:

Ja on muute nii loistava fiilis löytää kesän eka kukka, suunnillee riemusta kiljuen kuvailtii sitä Aulin kaa aj kevät on viimeinki tullu!

you'll be here

Joo, mä päivitin tänään jo kerran, mut mulla oli se melkein kahen viikon tauko, joten voinkin olla hetken superbloggaaja. Ajattelin nimittäin avautua!

Mä tajusin tässä tällä viikolla jotain.
Se on oikeesti älyttömän hassuu, miten opistolaiset alkaa olla kahdeksantoista maagisessa ikävuodessa. Mä muistan vielä, kun oltiin pieniä ja lähes viattomia, istuttiin klementtisalissa ja tuijotettiin toisiamme kauhusta jäykkänä. Ja sen, miten mä en pystyny ees kunnolla syömään, kun jännitin tänne tulemista. Mä muistan jopa sen, miten Matleena astu meidän huoneeseen ekan kerran, meni väärään sänkyyn nukkuun ja oli heti merkittävimpii ihmisii mun elämässä. Eihän siitä oo kun pieni hetki, ja silti tuntuu, etten mä ois elämässäni muualla ollukkaa.

Mä oon ihan innoissani kesälomasta. Siitä, ettei tarvi tehä yhtään mitään ja on lämmin ja kaikki on kivaa. Mut sitten mä tajusin, että se on viimenen kesäloma. Viimenen. Sitten me tullaan tänne, kirjotetaan pari hassuu ainetta, opiskellaan muutamat pakolliset kurssit ja lähdetään ikuisesti.

Mulla on kauhee Peter Pan olo. Mä oon oottanu, että mä täytän kaheksantoista ja että lukio loppuu. Yhtäkkiä mä en haluu niistä kumpaakaan. Mun elämä on tällä hetkellä niin helmee, etten halu muuttaa sitä mihinkään suuntaan. Mä oon maailman parhaas koulus maailman parhaitten ihmisten kanssa. Voiko mitään muuta ees haluta? En halu ajatella, miten puolentoista vuoden päästä muka pärjään ilman näitä ihmisii ja muutan omilleni johonkin paikkaan x...

Ja oikeesti, kun mä tajuan, että vuoden päästä mä en istu tän pöydän ääressä ja kato tota suunnattoman tylsää maisemaa, joka mun huoneen ikkunasta avautuu, mä en voi vaan rynnätä huoneesta ja olla kavereitten keskellä kahessa minuutissa, mua pelottaa. Alle vuosi. Vasta eilen mä hehkutin sitä, miten kiva olis jo päästä abiristeilylle ja kuin siistii siitä tulee ja samal hetkel tajuun, et en mä haluu et abiristeily tulee vielä, sehän on meidän viimenen ilta. Viimenen ilta kirjottajalukiolaisena universumin vammasimman, sulosimman, hassuimmain, kultasimman, rakkaimman luokan kanssa.

Voisko hetken vaan pysäyttää? Mä voisin ainaki elää vaikka kui pitkään vaan näin; chillailla ja datailla seukassa, nauraa naamani pihalle jollekkin turhalle ja huonolle vitsille kesken oppitunnin, häiriköidä kavereita tunneilla tyhmillä lapuilla ja kun opettaja huomaa hymyillä viattomasti niin, että se raivoo sille kaverille ja uhkaa siirtää sen eristyksiin, laskelmoida elämäni ruokailujen mukaan ja lähteä joka perjantai moikkaan vanhaa kunnon Nokiaa.


Iskä sano kerran mulle, että oonko mä miettiny, että ei me opistolaisten kans välttämättä pidetä enää yhteyttä lähes ollenkaan, kaikilla on kuitenkin oma elämänsä siellä jossain. Mut se ei ookkaa ollu ikinä näin tiiviis yhteisössä ja mä uskon, että vaikka me ei puhuttas toisillemme ees kauheesti, me ei ikinä lakata rakastamasta toisiimme. Mä en ainakaa lakkaa.

Nii, ei mulla kai muuta. Tajusin vaa, kuinka onnellinen oon. Ja ahaha pointsit sille joka muka oikeesti jakso tän lukee.

Retu&Matu 18v

Eilen oli Retun ja Matun synttäribileet! Oli ihan huippuilta, paljon nauruu ja hyvää seuraa. Mulla on tosi vähän julkasukelposta kuvamateriaalia, johtuen ehkä siitä virheliikkeestä että luovutin kameran Matleenalle, joka ei osannu laittaa salamaa... No, onneks sain parit kuvat tännekki asti ja ne ehkä omalla tavallaan kuvaakin meijän iltaa. Joka tapauksessa, onnee mun muka-isoille pikku höpönassuille!