Oon suht yhtenä kappaleena eilisen keikan jäljiltä. Jonotettiin 13 tuntia ja voin sanoa, että kuuden tunnin jälkeen mä vaan tärisen ja yritän olla itkemättä. Kaikki oli sen arvosta ja eturivi on parasta. Mutta mä en oo saanu vielä kuvia Anskulta tai Sannalta joten säästän keikkahehkutuksen siihen.
Huomenna takasin opistolle ja täytyy anella Henkkaa jos se hakis mut asemalta, koska mä en pysty käveleen kunnolla. Toi eilinen tosiaan aiheutti kunnon paleltumat, jaloist lähti tunto eile kymmenen aikaan ja kaheksasta varpaasta ja toisest jalanpohjasta se puuttuu edelleen :) Tässä odottelen palaileeko omaa tahtia vai pitääkö mun mennä käymää jossai ensiavussa. JES. Ja mä en oo ees uskaltanu kattoa mun selän, olkapäitten ja jalkojen mustelmia.
0 Kommenttia:
Lähetä kommentti